Työpaja
Myytit savessa

Työpajassa tutustutaan antiikin myytteihin ja niiden kuvituksiin keramiikkaesineissä. Jokainen kuvittaa valitsemansa myytin tekemäänsä saviesineeseen. Esine voi olla ruukku, lautanen tai vaikka pelkkä savilevy. Kuva toteutetaan jollain antiikin kuviointitekniikalla tai niiden sovellutuksella eli värjätyllä savilietteellä maalaamalla ja raaputtamalla.




KUVIA

http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Ancient_Greek_pottery_in_the_Getty_Villa?uselang=fi#mediaviewer/File:Getty_Villa_-_Collection_(5304671217).jpg

Terracotta Wine Cup (Kylix) with Satyr and Nymph - Greek, Athens (500-490 BC); 

attributed to Onesimos. The satyr is saying (via the inscription), "The girl is lovely."

KUVIOINTITEKNIIKKA

http://fi.wikipedia.org/wiki/Antiikin_Kreikan_keramiikka

Myöhäistä geometrista tyyliä edustava pyksis.

Mustakuvioinen Kyliks, jossa on satyyri ja vasa, noin 500 eaa.

Pistksenosin valkopohjatekniikalla toteuttama Kyliks aiheena Apollo ja korppi

Eros punakuviotekniikalla.









MYYTTEJÄ



http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalainen_mytologia







OPPILAIDEN TÖITÄ

Työt raakapoltettiin 750 asteessa jonka jälkeen ne lasitettiin
ja poltettiin 1050 asteessa. Kuvissa  työt on saviversiona ja lasituspolton jälkeen

Leena Laitala

Hera

Herasta tuli Zeuksen pysyvä vaimo Zeuksen muiden jumalatarsuhteiden jälkeen ja hänestä tuli avioliiton ja synnytyksen jumalatar; hänen hahmonsa edustaa myyteissä tätä roolia ja hän purkaa jatkuvasti kiukkuaan miehensä uskottomuutta kohtaan.

Taiteessa Hera kuvataan kypsäksi naiseksi, jolla on toisinaan taidokas kruunu ja valtikka. Hänen tärkein kulttikeskuksensa sijaitsi Argoksessa.

-Minna Nieminen

Tähän saakka Herakleen kaikki urotyöt olivat tapahtuneet manner-Kreikkaan kuuluvalla Peloponnesoksella; enää siellä ei ollut jäljellä hirviöitä hänen tapattavakseen, ei tarunomaisia eläimiä vangittavaksi elävinä, eikä yleisiä maanvaivoja siivottavaksi, joten Eurystheus kysyi meren takana asuvilta ystäviltään, olisiko näillä samanlaisia ongelmia. Kreetan kuningas Minos lähetti sanan, että hänen Knosossoksen palatsin ulkopuolella riehui härkä. Itse asiassa kyseessä oli härkä, jonka Minoksen vaimo Pasifae oli petkuttanut rakastelemaan itsensä kanssa; himon tähän eläimeen oli hänessä synnyttänyt Poseidon, kun Minos oli kieltäytynyt uhraamasta tuota erityisen komeaa härkää jumalalle. Pasifae yritti vietellä härän, mutta tuloksetta. Pasifae pyysi Daidalosta, joka oli taitava rakentaja, keksimään ratkaisun ja pari päivää Daidalos esitteli hänelle pyörien päälle rakennetun onton puulehmän, joka seuraavana päivänä työnnetti pellolle Pasifae sen sisällä. Pasifae tuli raskaaksi, ja sai lapsen, jolla oli härän pää, minkä vuoksi lapsi sai nimekseen Minotaurus (Minos-härkä). Minos ja Pasifae olivat niin noloja, että kehottivat Daidalosta rakentamaan labyrintin, valtavan holviverkoston alle, kodiksi heidän omituiselle pojalleen. Kenties Minos halusi päästä lopullisesti eroon poikansa todellisesta isästä ja juuri Herakles oli oikea mies tehtävään. Herakles toi härän elävänä Eurystheukselle ja eräänä iltana härkä katkaisi liekanarunsa ja vaelsi maaseutua hävittäen Marathoniin, kunnes Theseus surmasi sen.

- Pihla Vessman

Thanatos

Thanatos eli kuoleman henkilöitymä. Kun oli kuningas Sisyfoksen aika kuolla Thanatos Zeuksen käskemenä täytyi kahliaet Tartarokseen. Kun Thanatos oli kahlimassa Sisyfosta, Sisyfos huijasi Thanatoksen joutumaan itse joutumaan kahleiden vangiksi. Tästä seurasi että kukaan kuolevainen ei voinut kuolla. Tämän takia sodanjumala Ares ärtyi kun hänen tappeluissaan kukaan ei kuollut. Tämän takia hän vapautti Thanatoksen kahleistaan ja antoi Sisyfoksen hänelle. Sisyfos pakeni vielä uudestaan Thanatokselta, mutta lopuksi hänet kirottiin Tartarokseen ikuiseen ärsyyntyminseen. Hänen täytyi vierittää kiven lohkaretta mäkeä alas, joka lähellä mäen lakea kieri takaisin alas.

-Kerttu Ojala

Athenen pöllö

Athene oli viisauden, sotastrategian, inspiraation, lain ja oikeuden ja rohkeuden jumalatar. Hän oli myös Ateenan kaupungin suojelusjumaluus. Hänet kuvattiin usein pöllö käsivarrellaan, ja pöllöstä tulikin tätä kautta viisauden symboli. Pöllö esiintyy esimerkiksi Ateenan kaupungin kolikoissa.

• Charlotta Aarnio

Teumessoksen kettu ja Lailaps

Teumessoksen kettu (muinaiskreikaksi ἀλώπηξ Τευμησσία, alopeks Teumessia) oli jättimäinen kettu, joka oli lumottu niin ettei kukaan voinut saada sitä kiinni. Jumalien kerrotaan lähettäneen sen rangaistukseksi Kadmoksen jälkeläisille Thebaan hävittämään maata.

Amfitryon oli pyytänyt Theban hallitsijaa Kreonia liittymään taisteluun teleboanilaisia vastaan, mutta tämä asetti ehdon: Amfitryonin oli pyydystettävä kettu, jotta Kreon liittyisi mukaan. Amfitryon pyysi Kefalosta auttamaan ja tuomaan koiransa Lailapsin, joka puolestaan oli lumottu niin että se sai aina saaliinsa kiinni.

Zeus pohti syntynyttä paradoksia, jossa olivat vastakkain aina pakeneva kettu ja aina saaliinsa kiinni saava koira, ja päätti muuttaa molemmat kiveksi.

Ison koiran tähdistöä on arveltu Lailapsiksi, joka on korotettu taivaalle, ja Pienen koiran tähdistö on samalla yhdistetty Teumessoksen kettuun.

•